Pitsisiivin kohti unelmia vai mitä, täällä on nimittäin eräs jo pitkäaikainen unelma toteutumassa! Niinkuin joku saattaa muistaa niin mulla on neljä vuotta vanha kiinanpystykorva Misty, mutta kun kolme vuotta sitten muutettiin Tonin kanssa meidän ensimmäiseen yhteiseen asuntoon meillä oli sellainen elämäntilanne ettei koiralle olisi ollut riittävästi aikaa joten Misty jäi asumaan mun vanhempien luokse. Ikävä oli kova ja koiraa oltaisin kovasti haluttu pitää, mutta päätettiin odottaa sopivampaa hetkeä.
Nyt kolme vuotta myöhemmin ollaan asuttu omakotitalossa vuoden verran ja näin sairaslomalaisena mulla ei muuta olekaan kuin aikaa ja Tonikin kyllä hoitaisi koiraa tosi mielellään. Olisi ihanaa tulla kotiin kun koira olisi vastassa ja heiluttaisi häntää, saisin kivan lenkkikaverin ja uuden perheenjäsenen. Vaikka masentaisi niin olisi hyvä syy lähteä käymään ulkoilemassa, eli pidettäisiin tämän tassuterapeutin kanssa huolta vähän toinen toisistamme.
Misty on asunut mun vanhemmilla jo niin pitkään, että sovittiin sen jäävän sinne kun hekin ovat siihen tottakai jo niin kovasti kiintyneet ja koirankin kannalta niin on varmasti paras. Onneksi asun niin lähellä että kotona tulee käytyä monta kertaa viikossa niin pääsen Mistyn kanssa säännöllisesti ulkoilemaan. :)
Me etsitään pientä seurakoiraa, rodun suhteen ei olla ehdottomia mutta hyviä vaihtoehtoja voisi olla mopsi, papillon tai tiibetinspanieli. Tällä hetkellä nyt vaan etsimme sopivaa ja säästetään rahaa niin että heti kun meille oikea koira löytyy niin käydään se hakemassa.
Vaikka aika on varmasti nyt juuri sopiva niin tottakai vähän jännittää, sillä koiran ottaminen on mielestäni kuitenkin iso päätös johon täytyy sitoutua sataprosenttisesti. Mutta muistan tämän saman jännityksen edellisenkin koiran kohdalla ja hienosti pärjättiin kun yhdessä asuttiin, joten olen luottavaisin mielin! Onko siellä ruudun toisella puolella muita koiranomistajia tai koirakuumeesta kärsiviä? ♥
