Irtisanoutumisen jälkeen

12 helmikuuta 2019
Heippa! Siitä onkin vierähtänyt jo yli kolme kuukautta kun olen viimeksi tänne mitään kirjoittanut. Vuoden 2018 työskentelin ripsiteknikkona. Kauneudenhoitoala tuntui omalta ja pidin työstäni kovasti. Kesällä kun elettiin vuoden kiireisintä aikaa huomasin ensimmäisen kerran mun oikean ranteen kipeytyvän työpäivän jälkeen. Aluksi sitä ei tapahtunut kovin usein ja särky meni ohi buranalla. Syksyllä kättä särki jo päivittäin, se turposi ja työnteko vaikeutui. Lopulta marraskuun alussa menin lääkäriin, jossa todettiin ranteen ja kyynärpään tulehtuneen pahasti rasituksen seurauksena ja jäin kahdeksi viikoksi sairaslomalle. Käsi ei kuitenkaan siinä ajassa parantunut ja sairaslomaa jouduttiin jatkamaan vielä toiset kaksi viikkoa.

Tuo oikea ranne on mun heikko kohta, sillä olen sen nuorempana kaksi kertaa pahasti venäyttänyt. Tavallisessa arjessa tai aiemmissa töissäni se ei kuitenkaan ole koskaan oireillut, joten en olisi ikinä voinut kuvitella miten kipeäksi se tässä työssä tulisi. Työtä tehdään molemmilla käsillä staattisessa asennossa pinsetit kädessä ja sama liike toistuu päivästä toiseen.  Valitettavasti tosi moni joutuu ripsi,-ja kynsiteknikon työt jossain vaiheessa lopettamaan juuri siksi ettei kädet sitä kestä. Kävin uudestaan lääkärissä ja hän sanoi suoraan, että vaikka käsi nyt sairaslomalla tulisi kuntoon niin se todennäköisesti kipeytyisi pian uudestaan jos jatkan töitä entiseen tapaan.

P2121179

Aloin miettimään lääkärin sanoja ja päätin, ettei mikään työ ole sen arvoista että olen näin kipeä. En pystynyt edes sormiani liikuttamaan joten kaikki tekeminen oli pelkän vasemman käden varassa ja tarvitsin jatkuvasi kaikessa miehen apua. Kun marraskuun lopussa menin kolmannen kerran lääkäriin ja käsi oli edelleen ihan yhtä kipeä jatkettiin saikkua joulukuun loppuun. Samana päivänä ilmoitin töihin irtisanoutuvani.

Kaksi kuukautta irtisanoutumiseni jälkeen 

Nyt helmikuun alussa mun käsi on luojan kiitos parantunut, mutta kolme kuukautta siihen meni. Pystyn toimimaan sen kanssa täysin normaalisti eikä se ole rasituksessakaan enää oireillut.  Ennen käden kipeytymistä ajattelin löytäneeni alan ja työpaikan, jossa voisin työskennellä vuosia ja tottakai olo on ollut vähän haikea kun ei se niin mennytkään. Mutta se oli mun oma päätös enkä ole sitä katunut. Tulevaisuus on täysin avoinna mikä on samaan aikaan ihanaa ja vähän pelottavaa. Aluksi ajattelin että haen vielä opiskelemaan, mutta nyt on ajatukset kallistuneet enemmän siihen suuntaan, että ehkä kuitenkin etsin kaupan alan töitä mihin olen alunperinkin kouluttautunut.

Tämä sairasloma pakotti mut pysähtymään ja se on tehnyt mulle todella hyvää. Esimerkiksi unenlaatuni on parantunut ihan valtavasti joten olen saanut lopettaa kokonaan unilääkkeiden käytön. Vaikka pidin työstäni, niin siinä oli myös paljon sellaista stressiä ja epävarmuutta, mitä en kaipaa elämääni. Kevätaurinko paistaa ja kaikesta huolimatta musta tuntuu siltä, että tässä juuri nyt on hyvä olla ja innolla odotan mitä tämä vuosi tuo tullessaan. Bloggaamista en ainakaan ole lopettamassa, tarvitsin vaan pienen tauon. Aurinkoisia päiviä toivoo Kristiina! 

Ei kommentteja

Sisällön tarjoaa Blogger.